Punaista

Vuodan kuiviin tämän jälkeen.

Kipu, en kykene liikkumaan. Aikaa on vielä. Nuku. Silmät kiinni.

Pyörin sängyssä, peitto myttynä sylissäni. Sänky tuoksuu unelle. En saavuta enää sitä. Tämä yö meni jo. Rauhaton mieli. Nousen aamun pilkistäessä verhojen lomasta. Kipu ei lähde buranalla ja vedellä. Aamupalaksi kuppi kahvia ja tupakka. Selaan lehden, punaisten mainosten seasta luen pakkohoidosta päihdeäideille. Kannatetaan.
Naiseuteni todiste valuu pönttöön. Näitähän meidän piti juhlia, kun ne alkoivat. Sinä lupasit. Mitään juhlittavaa ei sitten enää löytynytkään, joko unohdit tai en enää ollut sen arvoinen. Tyhjiä lupauksia.

Minusta tuli nainen. Toinen nainen siihen taloon. Se oli sinulle liikaa. Omaa kuvaani itsestäni ei auttanut se, että arvostelit ensimmäisiä rintaliivejäni pornoksi. Sait itseni häpeämään vartaloani. Ihan kun se ei olisi jo riittänyt mitä hän teki. Sinun piti vielä päästä lyttäämään minuuteni. En ole arvokas jos pukeudun näin. En ole kaunis, minussa ei ole mitään haluttavaa. Huomaatko, mitä ajatuksia sait minut uskomaan? Olen huora sinun silmissäsi. Ahdasmielisyytesi on uskomatonta. Et ikinä hyväksynyt minua, ja pahinta minusta oikeasti kasvoi nuori nainen, joka kaipasi hyväksyntää keltä tahansa kun en saanut sitä sinulta.

En häpeä vartaloani enää.

Tämä aika muistuttaa uudesta, jonka aika ei vielä ole. Joka kuukausi, kuolleena verenä minusta pois. Muistutus, pelostani, mitä jos siirrän jonkin periytyvän taudin häneen. Peloistani, mitä jos.. Itsekkyyteni on huipussaan. Olen nähnyt niin läheltä mitä se voi olla. Minusta ei ole siihen. En pysty, enkä jaksa jos niin kävisi.

Uusi saa juhlat, verelle. Uusi saa uskoa itseensä. Uusi saa uskaltaa olla tyttö, nainen. Uusi on arvokas. Jotain mitä minussa et ikinä nähnyt, vaikka se oli minussa koko ajan. Omaa tilaisuuttani en jätä käyttämättä. Se on liian kallista unohdettavaksi, hylätyksi. Se on jotain mitä ei rahalla saa. Toivottavasti ymmärrät sen kun olet rikas - ilman meitä.