perjantai 16. tammikuuta 2009

Mitä minulla on?

Ihmissuhde.
Ihana, hyvä. Josta en luopuisi. Kyyneleitä, naurua, itkuisen sekaista naurua. Silti vähän riitoja. Minun ei tarvitse olla yksin. Saan, jos haluan. Useimmiten en halua. Suoraan deitti-ilmoituksesta. Saan olla itseni. Saan olla vaikea, välillä. Niin hänkin. -Välillä. Tätä kukaan ei vie minulta pois. Ei ainakaan näitä tunteita, tätä elämää. Saavuttamatonta.

Ystäviä.
Korvaamattomia. Halaavia. Luottamus. Voin olla sanomatta mitään, silti ymmärrätte. Teidän ei tarvitse, tiedättekin. Kun minusta ei kuulu, teistä kuuluu. Aitoja. Ei tarvitse selittää. Voin vain olla. Kiitos.

Harrastus.
Jossa saan näyttää mitä tunnen, eri muodossa. Uusia ihmisiä. Ei arvostelevia. Saan olla myös jotain, mitä en ole. Saan olla mitä vain. Vapauttavaa.

Koti.
Paikka, johon kenkäni kulkeutuvat myös viikonloppuisin. Siellä koti- missä kengät. Yhteinen. Paikka, jossa syön, nukun ja kirjoitan. Paikka, jossa rakastan. Paikka, jota rakastan.

Työ.
Jossa uskon olevani hyvä. Tiedän olevani. En korvaamaton, mutta tarpeeksi hyvä. Kiva paikka useimmiten, - ainakin perjantaisin.

Vara-äiti.
Yhteys. Uuden tuleva mummi. Ihminen, jolla on suuri vaikutus siihen että olen. Sellainen, joita luulin ettei ole olemassa. Se, jota en oikein osaa kiittää. Joskus vielä osaan. Sanoa oikeat sanat. Uskalataa.

Kirjoittaminen.
Ollut helpottavaa. Katsoa ruudulta sanat, lauseet. Tämä on minulta - minulle.

Kokemukset.
Myös pahat. Ilman niitä en olisi tässä.

Selkäranka.
Olisin voinut luovuttaa. Se olisi ollut ymmärrettävää. Jossain määrin. En kuitenkaan tehnyt sitä.

Minä. Itseni.
Kaikesta huolimatta, tykkään susta.

Ei kommentteja: