Sisin

On pelottavaa tuntea samat tunteet kymmenien vuosien päästä. Ne eivät ole muuttuneet mihinkään. Kädet ovat kylmät ja kosteat hiestä. Puristan ne nyrkkiin, jotta tärinä lakkaisi.
Huudan ääneti.
Onko jossain joku, joka käsittää millaista on olla olemassa – olematta.
Yritän löytää sisällön. Tarkoituksen ääriviivat ovat tässä. Itse olen ne kaivanut.
Jostain, mitä kutsutaan kai sisimmäksi.